Historia jatkuu Villa Ivan Falinissa
Villa Ivan Falinin historia alkaa vuodesta 1900 ja jatkuu nykyisin TV-ohjelmien kuvauspaikkana, yritysjohtajien tärkeiden päätösten paikkana ja monelle elämän tärkeimmän päivän näyttämönä. Vuonna 1900 kauppias Ivan Falin hankki maata Vuosaarenlahden suun länsirannalta ja rakennutti kesähuvilansa, kuten ajan tapana oli. Tilasta nimeltä Nybondas lohkottiin kaksi huvilatonttia: Villa Ivan Falin ja Villa Amanda Falin.
Ivan Falin Jr. lunasti itselleen koko alueen rakennuksineen vuonna 1916 ja aloitti mittavat peruskorjaus- ja rakennustyöt. Pihapiiriin kohosivat arkkitehti Jarl Eklundin suunnitelmien pohjalta navettarakennus, sauna, laiturit ja uimahuone, metsästäjänmaja sekä tenniskenttä. Huvilaan kuului aikoinaan myös laaja hedelmätarha. Muutama vuosi muutostöiden jälkeen Ivan Falin Juniorin bisnekset ajautuivat vaikeuksiin, ja tila myytiin eteenpäin.
Villa Ivan Falin edustaa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtuurisesti aikaansa. Hyvin säilynyt huvila on myös kunnostettu hienosti palvelemaan nykyhelsinkiläisiä historiansa näköisenä mutta modernein mukavuuksin, huippuluokan keittiöin ja tekniikoin varustettuna.
IVAN FALIN JA HUVILAN HISTORIA
Suomen Falin-suvun juuret ovat Karjalan kannaksella Raudussa. Ivan Ivanoff Falin ja hänen puolisonsa Marfa Kapitonoff muuttivat Kyyrölästä Miehikkälän Muurikkalaan 1850-luvun alussa. Heille syntyi viisi poikaa, joista kaksi vanhinta, Uudellakirkolla 1851 syntynyt Ivan Ivanovitsh ja Miehikkälässä 1854 syntynyt Wasili, tulivat Helsinkiin 1870-luvun puolivälissä ryhtyäkseen kauppiaiksi.
Ivan avioitui Kangasalla syntyneen ja Tyrvännöltä kotoisin olleen Amanda Johansdotter Naskalin kanssa. Amanda muutti Helsinkiin vuonna 1873. Ivanille myönnettiin porvarinoikeudet ja oikeus harjoittaa kauppaa Helsingissä maaliskuussa 1878. Hän oli jo silloin ollut kirjanpitäjänä ja hoitanut Fabianinkatu 8:ssa olevaa kauppaa Backmanin kuolinpesän lukuun. Hän osti 1878 koko kiinteistön kauppoineen vahtimestari Malstenin perheeltä eli kauppias Henrik Backmanin perillisiltä.
Ivan ja Amanda saivat ensimmäisen lapsensa vuonna 1876, Olga Falinin. Pari kuitenkin avioitui vasta vuonna 1877, kolme kuukautta Olgan syntymän jälkeen, ja samana vuonna, jolloin Helsinkiin kytkettiin ensimmäinen puhelinlinja. Perhe asui ilmeisesti Fabianinkatu 8:ssa vuodesta 1877 lähtien, ehkä jo aikaisemminkin. Naapurissa, Fabianinkatu 10:ssä, Gustav Paulig avasi sekatavaraliikkeensä. Hän oli muuttanut viisi vuotta aiemmin Lyypekistä Helsinkiin.
Kauppa kävi ja toiminta kannatti, kaupunki oli kasvanut voimakkaasti ja asukkaita oli nyt 61 000. Ivanille tuli tarve sijoittaa rahansa, ja niinpä hän rakennutti kivirakennuksen Fabianinkadulle. Puurakennukset, jotka olivat perheen kotina ja joissa kauppa sijaitsi, purettiin ja arkkitehtiopiskelija Albert Petrellin suunnittelema nelikerroksinen kivitalo pihasiipineen valmistui vuonna 1890. Rakennuksessa oli 20 kohtalaisen suurta huoneistoa, joissa oli yhteensä 80 huonetta. Katusiiven pohjakerroksessa oli liiketiloja. Falinin suku asui kolmessa sukupolvessa Fabianinkatu 8:ssa, kunnes perilliset möivät talon kiinteistöosakeyhtiölle.
Samanaikaisesti kaupungissa olevan rakennusprojektin kanssa Ivan Ivanoff vuokrasi vuodesta 1889 lähtien Vuosaaren kartanolta maata, jolla oli kalastajantorppa. Vuonna 1900 hän osti maat, yhteensä 4,6 hehtaaria, jotka sijaitsivat Vuosaarenlahden suun länsirannalla, kalastaja Gustaf Adolf Wickströmiltä, ja rakennutti sinne kesähuvilansa. Rakennus oli tyypillistä nikkariromantiikkaa torneineen ja uusrenessanssikoristeluineen. Huvilan suunnittelija voisi olla Vuosaarenkartanon päärakennuksen ja Villa Pauligin muutosten suunnittelija, uusrenessanssin taitaja, arkkitehti Waldemar Aspelin. Ensimmäinen huvila sai nimekseen Villa Ivan Falin ja toinen, jonka hänen vanhin poikansa rakennutti ilmeisesti siirtämällä ja jatkamalla kalastajatorpan runkoa, Villa Amanda Falin.
Ivan Falin Jr. lunasti itselleen koko alueen rakennuksineen vuonna 1916 ja aloitti seuraavana vuonna peruskorjaus- ja lisärakennustyöt, jolloin molemmat rakennukset saivat uusklassisen ulkoasun sekä samaan henkeen tehdyn kivisen laiturin aurinkokatoksineen. Vanhat koristeet ja rakenteet saivat väistyä, ja Villa Ivan Falinin tornin ympäri kiedottiin köysi ja se vedettiin alas. Tilan eteläpäässä oli jo vuosisadan puolivälistä palvellut Skatan höyrylaivalaituri, joka toimi yhdyssiteenä Helsinkiin ja myös ulapalla olevaan Lil Bastön saareen eli Pikku Niinisaareen. Falinin kesäpaikkaa kutsuttiin aina Bastöksi, vaikka Niinisaari sijaitsee Vuosaarenlahden vastakkaisella puolella.
Perhe lisääntyi tasaista tahtia; ensimmäinen avioliitossa syntynyt lapsi oli Ivan ”Wanjo” Falin Junior, 1878. Hän oli innokas kilpapyöräilijä, tenniksen pelaaja sekä purjehtija.
Maria ”Macko” Falin syntyi 1879. Hän avioitui helsinkiläisen Venäjän kansalaisen, eversti Feodor Ivanovitsh Osipowin kanssa, joka kuoli 1. maailmansodassa. Parilla oli kolme lasta: Zoja, Boris ja Igor. Maria työskenteli leskeksi jäätyään sukulaisten autoliikkeessä Ab Nikolajeff Oy:ssä.
Neljäs lapsi Anna Falin syntyi 1881. Hän oli koulutukseltaan konserttipianisti ja työskenteli myös Nikolajeffin autoliikkeessä. Anna sai puolisonsa Nikolaj Garoffin kanssa yhden lapsen (Niklas ”Nicken”).
Konstanttin ”Kostjo” Falin syntyi 1883. Hänestä tuli keisarin armeijan everstiluutnantti. Kostjolla ei ollut lapsia. Hän kuoli vuonna 1918 espanjantautiin Kööpenhaminassa.
Ekaterina ”Kajso” Falin syntyi 1884. Hän oli koko ikänsä ravintola-alalla. Kajso kuoli vuonna 1940 kohtalokkaan Puolan matkan seurauksena toisen maailmansodan aikana.
Nicolai ”Nippan” Falin (s. 1886) opiskeli insinööriksi ja työskenteli Nikolajeffin autoliikkeessä vuodesta 1910, kunnes hän perusti itsenäisyytemme aikana oman autoja ja veneitä myyvän liikkeen nimeltään Nic Falin. Nippan oli naimisissa Dagmar ”Jutta” Lundin kanssa. He saivat yhden pojan, Raoul ”Rolli” Falinin, joka kuoli tapaturmaisesti Jyväskylän Suurajoissa 1982.
Eugenia ”Genni” Falin (s. 1891) lähti opiskelemaan ranskaa Lausanneen. Hän avioitui puolalaisen kreivin Nikolaj ”Kolja” Roswadovskin kanssa. Toisen maailmansodan aikaan Genni asui silloisessa Puolassa emännöiden kreivin tilaa. Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen puna-armeija saapui kaupunkiin. Genni vangittiin ja lähetettiin Siperiaan. Gennin siskot Olga ja Kajso olivat juuri tuolloin vierailulla Gennin luona ja heidät vangittiin myös, mutta he välttyivät Siperian matkalta Moskovan rauhan sekä Wanjon ja Suomen viranomaisten aktiivisen diplomaattitoiminnan ansiosta. He pääsivät paluumatkalle Suomeen 1940. Molemmat olivat heikossa kunnossa palatessaan, ja Kajso kuolikin samana vuonna. Genni palasi kovien vankilavuosien jälkeen Helsinkiin vuonna 1946.
Amandan kuoltua vuonna 1904 Ivan senior meni uusiin naimisiin vuonna 1908. Toisen puolison nimi oli Anna Aleksandra Klemetti, ja hän oli kotoisin Sotkamosta. Heille syntyi tytär Aleksandra vuonna 1912. Amandan lapset eivät ilmeisesti suhtautuneet uuteen avioliittoon suopeasti, ja Ivan asuikin uusioperheineen Pietarinkatu 20:ssä ja myöhemmin Kasarminkatu 38:ssa, kunnes hän vuonna 1916 muutti takaisin Fabianinkadulle.
Lähteet: Kulhberg S. Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa, 2002, s. 247-270
